Job shadowing- viikko Lissabonissa Crescerin matkassa

 

Crescer on järjestö, joka tukee kodittomia henkilöitä ja päihteiden käyttäjiä kohti hyvinvointia ja kouluttautumista. 

Lissabon heräilee lokakuiseen perjantaiaamuun. Seison bussipysäkillä viimeistä kertaa job shadowing- viikkoni aikana odottamassa kyytiä Crescerin toimistolle. Viereisessä puistossa papukaijat säksättävät aamutarinoitaan, ihmiset kiiruhtavat päivän toimiinsa ja aurinko kipuaa ylemmäs kaupungin kattojen lomasta. On tulossa kesäisen lämmin päivä, vaikka eletään jo lokakuun puoliväliä.

Lissabonissa on tunnelma kesäinen vielä lokakuun puolivälissä

Crescerin toimistolla on tänäänkin aamusta alkaen vilkaista. Kun ovet avataan klo 9, alkaa sisälle pian saapua työntekijöiden lisäksi apua tarvitsevia ihmisiä. Osalla heistä on tapaaminen sovittuna, jotkut tulevat suoraan paikanpäälle asiansa kanssa. Crescerin toimitilat Alcântaran kaupunginosassa ovat neliöiltään pienet, eikä tiloista aina löydy rauhallista paikkaa keskustelulle, mutta tunnelma on lämmin ja vastaanottava.

Crescerin toimisto sisäpihalla

Tänään minä hyppään mukaan È uma Rua-projektin mukaan Lissabonin kaduille. Vaihdan omat tennarini vahvistettuihin työkenkiin, sillä kadulla työskennellessä on riski astua käytetyn ruiskun päälle. Lisäksi katupartioivilla on päällään liivit, joiden perusteella ihmiset tunnistavat meidät Crescerin työntekijöiksi. Crescerläisillä on kaupungissa maine pyyteettöminä auttajina, joten usein kaduilla muodostuvat tilanteet pysyvät rauhallisina. Crescerin missiona onkin aina asettua haavoittuvassa asemassa olevan puolelle ja auttaa heitä saamaan äänensä kuuluville konfliktitilanteessa.

Turvakengät jalassa

Perjantain ensimmäinen tehtävämme on löytää kaupungilta tulleen ilmoituksen perusteella ovisyvennyksessä yötä viettänyt henkilö, joka havaintojen mukaan on käyttänyt huumeita suonensisäisesti. Mukanamme kaduilla liikkuessamme kulkee särmäjäteastia sekä poimintapihdit. Ympäristön siistimistä tärkeämpää on kuitenkin tavoittaa avun tarpeessa oleva ihminen.

É uma Rua -projektin matkassa

É uma Rua on Crescerin vuonna 2009 aloitettu pioneeriprojekti, joka jatkuu edelleen. Se kertoo selkeästi olemassa olevasta avun tarpeesta kaduilla asuvien ja päihteitä käyttävien keskuudessa. Vaikka Portugalin vuonna 2001 uudistettu huumepolitiikka on vähentynyt huomattavasti huumeiden ympärillä tapahtuvia rikoksia, eivät ongelmat käyttäjien näkökulmasta ole poistuneet. Sattumalta juuri job shadowing- viikkoni aikana Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa (Kause 2022) kerrottiin Crescerin toiminta- alueelle perustetusta huumeidenkäyttöhuoneesta, joka avattiin toukokuussa 2021. Artikkelin mukaan käyttöhuoneella käy 1600 rekisteröitynyttä käyttäjää. Crescerin työntekijän Nunon kertoman mukaan käyttöhuoneen tilat on jo nyt todettu riittämättömiksi kaikkien ympäristön käyttäjien tarpeisiin, joten myös Crescerin tekemälle jalkautuvalle työlle on edelleen tarvetta.

Päivä on kiireinen. Ensimmäinen työtehtävä ei poikinut kontaktia Crescerin projekteihin, sillä löydetty henkilö kertoi olevansa toisen järjestön avun piirissä. Perjantaiaamupäivän toinen tehtävä oli katupartiolle ennestään tutun henkilön kanssa. Yllättäen myös poliiseja sekä kaupungin sosiaalityöntekijöitä oli paikalla selvittämässä asiaa. Crescerin tärkein rooli tässä tapauksessa oli turvata avun tarpeessa olevan henkilön oikeuksia inhimilliseen kohteluun. 

Marjo Crescerin työliivissä

Perjantai-iltapäivänä pääsen vielä kahden sosiaalityöntekijän matkaan tekemään haittoja vähentävää päihdetyötä Alcântaran pusikoihin, kivenheiton päähän Crescerin toimistolta. Kohtaamiset ovat inhimillisiä: jaamme puhtaita käyttövälineitä sekä lahjoituksena saatua ruokaa sekä kysymme kuulumisia. Tutut työntekijät otetaan vastaan rauhallisesti, ja saan kuulla, että vain todella harvoin sattuu uhkaavia tilanteita. Katutiimien toimintaperiaatteisiin kuuluu, että pysytään koko ajan yhdessä ja jos kuka vaan tiimistä minut mukaan lukien ilmoittaa, että nyt lähdetään, niin sitten kyselemättä poistumme paikalta.

É uma Rua -hankkeen pakkaus puhtaita käyttövälineitä.

Job shadowing- viikon aikana sain osallistua yhteensä kuuden eri projektin toimintaan. Pääsin mukaan È uma Casa- projektin kotikäynneille asiakkaiden luo ja Reach_u- tiimin kanssa tekemään c-hepatiittitestauksia halukkailta henkilöiltä, joita kohtasimme Santa Casan kaikille avoimessa ruokalassa.

Reach u -tiimi

Pääsin maistamaan hiljattain avatun É uma Mesa- ravintolan tyrmäävän herkullista ruoka-annosta sekä keskustelemaan kuntoutujia ohjaavan keittiöpäällikön ja psykologin kanssa yhtäläisyyksistä, joita koemme samankaltaisissa työympäristöissämme Tampereella ja Lissabonissa.

Herkullista lounasta

È um Restaurante- projektin sievä ravintola toimii kuten mikä vaan tavallinen ravintola Lissabonin keskustassa. Erotuksena muiden ravintoloiden toimintaan lienee vain keittiössä työskentelevät henkilöt, jotka täällä ovat uutta elämänpolkua etsiviä, ennen kaduilla asuneita ihmisiä.

É um restaurante

Crescerin projekteissa jalkautuva työ on keskeinen työmuoto. Päivät olivat sitä myötä intensiivisiä, liikkuvia ja vaihtelevia, sekä välillä eteen tuli varsin yllättäviäkin käänteitä. Sain lähes aitiopaikalta seurata ja tutustua projekteihin ja niissä työskenteleviin sydämellisiin ihmisiin. Crescerin projektit työskentelevät itsenäisinä yksikköinä, joten työntekijät eivät välttämättä tiedä toisista projekteista juuri mitään. Sainkin kuulla, että minä olen nyt ainoa heistä, joka tuntee työntekijöitä yli projektirajojen!

Monimuotoinen, inklusiivinen, hyväksyvä, tervetulleeksi toivottava ja turvallinen tila kaikille.

Tämä job shadowing- viikko jää taatusti ikuisesti mieleeni upeana kokemuksena. Koen olevani sekä ammatillisesti että inhimillisesti todella etuoikeutettu päästessäni näkemään ja kokemaan tätä tärkeää sosiaalisen auttamisen työtä, jota Crescerin työntekijät Lissabonissa tekevät suurella sydämellä.

Muito obrigada, Crescer! Volto já.

Teksti ja kuvat: Hervannan Taitopajan ohjaaja Marjo Nevalainen

Julkaistu 21.10.22

Lähde: Kause, P. 2022. ”Ennen aineisiin kuoltiin kaduilla”. Helsingin Sanomat. 10.10.2022. Viitattu 18.10.2022. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009070611.html